Olipas taas sattuvasti sanottu

Kuuntelin Ilonaa ykköseltä, aihe ei niinkään koskettanut, mutta havahduin, kun kuulin miehen puhuvan kuinka ei halua aiheuttaa hämmennystä ja noloutta kysyjässä vastauksillaan. Kuinka hän pyrkii ottamaan vastuun kysyjän tuntemuksista ja tunteista. Tuntui todella tutulta - hetkinen - kuka toimii samoin tai ainakin yrittää ottaa vastuun kuulijasta.
Ilona sanoi kerran, sanoi toisen, että se on vastapuolen ihan ikiomalla vastuulla kuinka suhtautuu ja kuinka käsittelee nolostumisensa, häpeänsä yms. muut vastauksen herättämät tunteet. Ilona ei antanut periksi, vaikka hänelle kuinka kerrottiin syitä ja tilanteita, joissa ei halua tuottaa toiselle pahaa mieltä. Ilona vaan 'jankkasi', että jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan ja niiden käsittelemisestä.
Meni aika syvälle sisimpään tuo viesti ja tuli helpotuksen itku - josko minun ei tarvitsekaan etukäteen miettiä kuinka vahvasti totuudenmukaiset vastaukset vaikuttaa vastapuoleen. Jospa ne mitäkuuluun -kysyjät muotoilevat kysymyksensä ihan i t s e toisin, jos totuudenmukaiset vastaukseni eivät miellytä tai aiheuttavat ylitsepääsemätöntä ahdistusta.

Uskonko, luotanko ?

Annan palaa !

Ajatuksia pulpahtelee

Tiikerin synttärit on lähestymässä ja se herätti ajatuksen, etten muista omista synttäreistäni yksiäkään. Aikuisiässä se ei ole outoa, mutta lapsuuden synttärijuhlista ei ole minkään valtakunnan mielikuvaa eikä valokuvaa. Ei ole kuvia, joissa olisi kavereita pöydän ääressä, päivänsankari puhaltaa posket pullollaan kakun kynttilöitä. Mun synttäreitä varjostaa toinen riehakas juhla, että ehkä sen takia ei ole oikein osattu juhlia. Perheemme oli myöskin kova muuttamaan, joka edesauttaa kavereiden vaihtumista. Tiedustelin sisareltani muistikuvia, hänen syntymäpäivänsä on syyskesällä, mutta ei hänelläkään ole mielikuvaa juhlista - omistaan tai minun. Kaikilla näillä pienillä asioilla on ollut vaikutusta.