Uni, unempi, unin

Huh, hah, hei, olihan taas yö. Voi yök !

Parvekkeellani oli pieniä possuja (alle 10 senttisiä), jotka kulkivat kuten kilpikonnat, jalat keskikehon molemmin puolin heiluen. Ne kulkea rahnustivat syksyn lehtien seassa, lehtiä oli monen sentin kerros. Possut menivät 'levolle' kukkaruukkuihin ja työnsivät kärsänsä multaan, ne näyttivät lähinnä meritähdiltä mustaa multaa vasten. Possut olivat kulta-pronssin sävytteisiä. Parvekkeen ovi oli sellainen kaksiosainen eli ylä- ja alaosan sai laitettua erikseen kiinni. Heti kun tajusin, että se mikä siellä lehtien seassa möyrii on possu, niin suljin oven alaosan tosi kiivaasti ja jäin sieltä yläosan kautta seuraamaan. Katselin niitä kunnes tuli etova olo jo pelkästä ajatuksesta, että possut olisivat vahingossa päässeet sisälle asuntoon.

Unessa tapahtui paljon ja seuraava kohta aiheutti suunnatonta häpeää ja nolostumista.
Olin kylässä sellaisessa perheessä, joka kuului tuttavapiiriini n. 15 vuotta sitten. Istuin sohvalla ja seurustelimme aivan normaalisti, siinä kävi perheen aikuisia lapsia omine lapsineen pyörähtämässä. Illalla hyvin myöhään tuli perheen poika nuorikkonsa kanssa ja heillä tuntui olevan talon väelle kovin tärkeää asiaa, sillä kumpikin oli suunnattoman hermostunut. Rupesimme tekemään lähtöä ja kun nousin ylös sohvan kulmasta niin huomasin sohvalla olevassa sisustustyynyn painaumassa olevan lammikon, se oli eritettä päästäni - luultavasti hikeä. Lammikko näytti sammakon kudulta. Ensin tarkistin, ettei isäntäväki ollut huomannut limavesilammikkoa ja rupesin huiskimaan sitä sohvan päädyn yli lattialle ja kiitin onneani, että tyyny oli kirjava väritykseltään. Hosuin aikani ja sainkin lammikon pienenemään, kunnes näin nuorikon tulevan keittiöstä. Keittiöstä oli toinen kulku olohuoneeseen juuri siitä sohvan päädyn vierestä. Ajattelin ensin varoittaa märästä lattiasta, mutta tarkemmin ajateltuani pudotin vain 'vahingossa' torkkupeiton sohvalta eritteen päälle ja poistuimme liukkaasti paikalta.